Valmiit risteily / retkeilypaketit
Merenkulun historiaa
 
 
Rauman Poroholma
 
Lippupalvelun numero: 050 349 8104
 
GSM 0400 775 875
Karjalankatu 18 26100 Rauma
info@raumansaaristokuljetus.fi
 
 

 
© Rauman Saaristokuljetus

Valtamerien jättiläislinnut

          << Takaisin

Koko maailma on seurannut Herzogin Cecilien, uljaan suomalaisen purjealuksen, murhenäytelmää Devonshiren rannikolla Englannissa. Sen haaksirikkouduttua on purjelaivojen, meren valkoisten jättiläislintujen, historia astunut jälleen askeleen loppuaan kohden. Purjelaivojen mukana häviää romantiikka maailman seitsemältä mereltä.

Herzogin Cecilien haaksirikon yhteydessä käydyssä keskustelussa on jälleen todettu, että romantiikka valtameriltä vähitellen katoaa. Suuria purjelaivoja, jotka purjehtivat maailman kaikilla seitsemällä merellä, on enää vähän liikenteessä ja vielä vähemmän niitä on, ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut. Toiset ajavat kareille, toiset väsyvät aaltojen keinutukseen, ruostuvat ja puretaan romuksi. Suuret mastot lasketaan kannelle, köysistö myydään eniten tarjoavalle ja purjeet, uljaan jättiläislinnun tuulissa lehahdelleet siivet, myydään romukauppiaalle. Hylystä tehdään proomu, useimmiten likaista kivihiiltä sisältävä proomu, se kelluu sitten satamalaiturien suojassa likaisessa altaassa. Se uneksii vanhoista ajoista, jolloin se leikki pasaatin kanssa ja jolloin albatrossit sitä leijuen seurailivat.
Suurimalla osalla Suomen kansaa on se luulo, että Herzogin Cecilie oli maailman suurin ja nopein purjelaiva. Molemmat ovat erehdyksiä. Maailmassa on tälläkin hetkellä suurempia purjelaivoja ja entiseen aikaan oli niitä vieläkin enemmän. Herzogin Cecilie on tosin voittanut viime aikoina useimmat kilpapurjehdukset Australiasta Englantiin, mutta se on joskus saattanut nähdä häviävänsäkin. Mutta useimmiten se on voittanut ja sen takia on sen nimen ympärille kehittynyt romanttinen sädekehä. Maailmassa on ollut paljon nopeampia purjelaivoja kuin Herzogin Cecilie.
Varsin nopeita purjehtijoita olivat aikoinaan ne saksalaiset laivat, jotka Saksan satamista purjehtivat Chileen salpieteria noutamaan. Usein sattui, että ne hyvässä takamyönteisessä sivuuttivat höyrylaivoja, joille sitten peräkannelta ivamielin näytettiin köydenpätkää hinausköydeksi. Kapteeniksi valittiin vain kaikkein hurjapäisimmät ja kerrotaan, että varustamot kiinnittivät raakojen valleihin sinetit, jottei kapteeni vain olisi vähentänyt purjeita matkalla. Samaten kerrotaan, että eräs hampurilainen kapteeni kadotti kolme kertaa peräkkäin laivansa Kap Hornin luona, kun ei suostunut vähentämään purjeita myrskyssä. Kun hän saapui Hampuriin hakemaan uutta laivaa, annettiin hänelle kultakello sisunsa palkkioksi.
Elämä oli myös hurjaa näillä laivoilla. Kello neljä ajoi perämies vahdin alas ruumaan ruostetta naputtamaan. Ruokaa oli vähän ja sekin usein pilaantunutta matkan kestäessä. Mutta pitkänmatkan purjehtija on niin omituinen luonnoltaan, että viikko maissa aiheuttaa sen, että hän unohtaa kärsimyksensä ja on jälleen valmis ottamaan uuden pestin uusia kärsimyksiä kohden.
Englantilaiset, jotka viime vuosina ovat osoittaneet mairiteltavaa huomiota suomalaista purjelaivastoa kohtaan, ovat kuitenkin nopeusennätyksen omistajia. Heidän klipperinsä, pikapurjehtijansa, olivat meren satuolentoja, kiiltäviä valkoisia salamoita, jotka aikoinaan olivat koko maailman ihailun keskipisteessä. Varsinkin kaksi oli kuuluisia: Cutty Sark ja Thermopylae. Ne olivat voittamattomia, kuten seuraavasta selviää.

Thermopylae rakennettiin vuonna 1868 ja Cutty Sark edelliseen kilpailijaksi seuraavana vuonna.
Thermopylae vei ensimmäisellä purjehduksellaan kaikki ennätykset. Cutty Sark voitti sen sittemmin monta kertaa ja sen nimi on jäänyt maineikkaimmaksi, mutta Thermopylae suoritti matkan Englannista Melbourneen 62 päivässä! Se oli hurjaa menoa. Päiväntasaajalle se tarvitsi Englannista lähdettyään vain 21 päivää. Kun vertaa näitä aikoja nykyaikaisten nopeitten höyrylaivojen saavutuksiin tai vaikkapa vain oman Suomen Joutsenemme purjehduksiin, havaitsemme, että ennätys oli ainutlaatuinen alallaan. Australiasta Shanghaihin kului 28 päivää. Sekin oli uusi ennätys. Shanghaista kotiin kului 91 päivää. Ennätys kesti kaksitoista päivää, mutta silloin tuli Lontooseen kapteeni Robinsonin Sir Lancelot laivallaan, joka myös oli klipperi, ja alensi ennätyksen 89 päivään. Sen nopeammin ei yksikään purjelaiva ole koskaan purjehtinut Kiinasta Englantiin monsuunia vastaan.
Klipperit oli rakennettu yksinomaan nopeutta silmällä pitäen. Niiden siro runko ja valtavat purjemassat aikaansaivat sen, että ne joskus suorittivat vuorokaudessa 600 kilometrin pituisia matkoja. Teetä ne pääasiassa kuljettivat, ja kun teerahdit olivat kannattavia, uhrattiin nopeuteen suuria summia. Usein kapteenit tietäessään kilpapurjehduksen olevan odotettavissa vähensivät omalla vastuullaan lastia. Tulla ensiksi perille: se oli pääasia ja näistä hurjista purjehtijoista tehtiin kansallissankareita.
Cutty Sarkin tuloksista mainittakoon vielä, että se vanhoilla päivillään purjehti New Yorkista Englantiin 19 päivässä.
Suezin kanava tappoi sitten klipperit. Cutty Sark on nyt Falmouthin satamassa kaikkien nähtävänä. Huonompi onni oli Thermopylaella. Se myytiin portugalilaisille, jotka ensin käyttivät sitä trämppilaivana (se purjehti satamasta toiseen rahtia etsien) ja lopuksi upottivat sen torpedoharjoituksissaan.

Kun katselee tuollaista valkosiipistä merenkyntäjää, tulee mieli juhlalliseksi. Purjelaivalla purjehtiminen on samanlaista tasaista keinumista kuin ilmastolaivalla lentäminen, höyrylaivan kulku taas on verrattavissa lentokoneen lentoon. Laiva nousee aallolta toiselle, vapisee ehkä, mutta yhtä pehmeästi se painuu takaisin aaltojen syliin. Valkeitten pilvien tavoin levittäytyvät purjeet taivasta vasten. Takkilasta kuuluu kuin ainaista soittoa, sillä tuuli panee köydet väräjämään ja purjeet lehahtelevat pehmein soinnuin. Kuutamossa muuttuu valkea laiva hopealaivaksi, jonka kauneutta ei voi sanoin kuvata.

Mutta miksi ne häviävät meriltä?
Kysymyksessä ovat luonnollisesti taloudelliset seikat. Vaikka purjelaiva ei kulutakkaan polttoainetta, aiheuttavat höyrylaivan nopeammat matkat kuitenkin sen, että se on taloudellisempi.
Nopeus on valtatekijä. Ihmeellistä on, miten merenkulkuneuvos Eriksson tähän saakka on jaksanut pitää laivoja purjehduksessa. Mutta hänkin on ollut pakotettu keksimään uusia rahanlähteitä. Nykyään voi tuollaisella valkoisella jättiläisellä suorittaa huvimatkoja Itämerelle, hän koulutta Itämeren rantakansojen nuorukaisia merikapteeneiksi laivoillaan, ottaapa vielä purjelaivoilleen meren romantiikkaan innostuneita matkaajiakin. Rahti tuottaa luonnollisesti suurimman osan tuloista, mutta viljarahdit Australiasta Eurooppaan ovat nykyisin mitättömän pienet.
On vain ajan kysymys, koska nämä syvänveden purjehtijat häviävät suurilta meriltä. Kauppaneuvos Eriksson tietää tämän, ja sen vuoksi hän ei viitsi edes vakuutta laivojansa. Koululaivoina niitä vielä jonkin aikaa käytetään , mutta kehitys menee otaksuttavasti siihen suuntaan, että tulevien merikapteenien ja meriupseerien koulutus tapahtuu pienillä purjealuksilla kunkin maan omilla rannikkovesillä. Meren hallitsijalla, Englannilla, ei ole yhtään purjelaivaa koululaivana. Ei ainakaan sellaista kuin me koululaivalla tarkoitamme. Joskus näkee englantilaisessa kuvalehdessä kuvan englantilaisten merikadettien harjoittelusta. He purjehtivat pienellä valasveneellä, jossa on purje, Thamesin rauhallisissa sopukoissa!.
Teräs, öljy ja hiili, siinä näiden valkosiipisten, kauniitten lintujen surmaajat. Mutta vaikka nämä uljaat, sadunomaisen kehän ympärilleen saaneet valkosiivet kuolevatkin sukupuuttoon, jää muisto kuitenkin jäljelle. Herzogin Cecilie tuhoutui liian aikaisin. Se olisi voinut vielä monta kertaa ilahduttaa meitä ennätyksillään, joista koko maa oli ylpeä

Suomen suurin purjelaiva on nykyisin nelimastoinen parkki Parma (3046 t.) Se ei kuulu Erikssonin laivastoon, vaikka varustamo sijaitseekin Ahvenanmaalla. Herzogin Cecilien viimeinen purjehdus (86 p.) ei ollut nopein laivan suorittamista. Eräs suomalainen syvänveden purjehtija on suorittanut saman matkan n. 70 päivässä.

Lähde: Suomen Kuvalehti 1936, Y. Rmo